Kasvitieteellisen puutarhan Kanadan tutkimusmatka

Tämän sivun sisältö on osittain vanhentunutta.

Timo Koponen ja Aune Koponen 1996: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kanadan tutkimusmatka. (Expedition of the Botanical Garden, University of Helsinki, to Canada.) - Sorbifolia 27.

Helsingin yliopiston uuden Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan perustamista, siihen liittyvää tutkimushanketta ja tutkimusmatkoja Japaniin (v. 1993) ja Kiinaan (v. 1994) on selostettu useissa kirjoituksissa (A. Koponen 1994, T. Koponen 1996a, 1996b, 1996c, Koponen & Koponen 1994, 1995a, 1995b, Kärkönen ym. 1995). Japanin ja Kiinan matkoilta kerätyt aineistot esiteltiin Sorbifolian artikkelissa (Koponen & Koponen 1995c). Kolmas tutkimusmatka suuntautui v. 1995 Kanadaan, Brittiläiseen Kolumbiaan ja Albertaan. Greig (1996a) julkaisi kuvauksen matkan maasto-osuuden vaiheista ja Koponen ja Koponen (1996) kerättyjen siementen vaihtoluettelon.

Matkan osanottajat ja kohteet

Kanadan tutkimusmatkan helsinkiläinen ydinjoukko oli sama kuin edeltäneillä Japanin ja Kiinan matkoilla: Timo Koponen toimi suunnittelijana ja johtajana, Aune Koponen vastasi kerättyjen erien numeroinnista ja Kustaa Niini siementen keruusta, puhdistuksesta ja kuivauksesta. Puutarhuri Virpi Sorsa auttoi häntä. Biologian ylioppilas Outi Vainio oli todistenäytteiden tallentajana tällä matkalla. Professori Dale H. Vitt ja puutarhuri Barry Greig osallistuivat Devonin kasvitieteellisestä puutarhasta. Shenyangin sovelletun ekologian laitoksen arboretumin johtaja Xing-Yuan He oli Devonin puutarhassa harjoittelijana ja mukana matkallamme, samoin rva Sandra Vitt ja puutarhan nykyinen tutkimusjohtaja Rene J. Belland lyhyemmän aikaa. Matkan loppuajaksi Hokkaidon matkastamme huolehtinut Hokkaidon yliopiston apulaisprofessori Hideki Takahashi liittyi joukkoomme (Kuva 1; ei tässä online-versiossa). Devonin puutarhan henkilökunta oli suunnitellut matkareittimme, tehnyt hotellivaraukset ja varannut autot, maastomoottoripyörät "mönkijät", siemenkuivurin, lämminilmapuhaltimet sekä kassillisen määrityskirjallisuutta (Vance ym. 1984, Whitney 1985, Mackinnon ym. 1992, Scotter & Flygare 1993, Douglas ym. 1994, Packer 1994, Pojar & Mackinnon 1994, Johnson ym. 1995). Varustukseen lisättiin kanadalaisella suurpiirteisyydellä moottorisaha, satelliittipaikannin ja tehosekoitin, joten ulkonaiset edellytykset onnistuneelle retkeilylle oli luotu. Sääkin suosi: Kanadan poikkeuksellisen kylmää ja sateista kesää seurasi lähes sateeton ja lämmin intiaanikesä. Matkamme ovat suuntautuneet Suomea bioklimaattisesti vastaaville alueille. Ainakin syyskuun sää kolmella retkialueella, Hokkaidolla, Mantsuriassa ja Länsi-Kanadassa on ollut hyvin samanlainen vierailumme aikana.

Pääkohteena oli läntinen Kanada, Brittiläisen Kolumbian sisäosat ja Kalliovuorten itäiset rinteet Albertassa (Kuva 2; ei tässä online-versiossa). Parina päivänä retkeilimme Edmontonin tienoilla. Greig (1996b) sekä Koponen ja Koponen (1996) ovat julkaisseet luettelon keruupaikoista. Varsinkin Brittiläinen Kolumbia on ollut pitkään suomalaisten kasvitieteilijöiden ja metsäntutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Kujalan (1945) Brittiläisen Kolumbian metsäkasvillisuustutkimukset ja Hämet-Ahdin (1965a, 1965b, 1978, 1988) sekä Gowardin ja Ahdin (1992) tutkimukset Wells Gray Parkista ja sen lähialueilta helpottivat kohteiden valintaa. Brittiläisen Kolumbian puuvartiset kasvit oli luetteloitu ja tiedot niiden viihtymisestä Suomessa koottu yksiin kansiin ennen matkalle lähtöä (Suokas 1995) - harvoin lienee opinnäytetyö tullut yhtä perusteellisesti paikan päällä tarkastetuksi; sitä luettiin innokkaasti pitkien ajomatkojen aikana. Korkeusmittarin näyttäessä Wells Gay Parkissa 550 m olimme Helsinkiä vastaavassa vyöhykkeessä! Opimme pian, että sarvipähkinä (Corylus cornuta) on erinomainen hemiboreaalisen vyöhykkeen ilmaisija.

Brittiläisessä Kolumbiassa käytetään Krajinan (1965) kehittämää tämän osavaltion biogeoklimaattista vyöhykejakoa. Siihen perustuva kartta (Meidinger & Pojar 1991) on käytössä paikallisissa metsäaluetoimistoissa. Me turvauduimme suomalaisten kasvimaantieteilijöiden (Kalela 1961, Ahti ym. 1968, Ahti 1980, Hämet-Ahti ym. 1974, Tuhkanen 1980, 1984, Hämet-Ahti 1981, 1988) luomaan bioklimaattiseen vyöhykejärjestelmään, jonka perusteella eri mantereilla olevien alueiden ekoklimaattista vastaavuutta voidaan suoraan arvioida. Järjestelmän olimme todenneet toimivaksi jo Hokkaidolla ja Mantsuriassa.

Wells Gray Park ja Clearwater, 2.9.-6.9.1995

Ensimmäisen siemenkuivaamon perustimme Clearwaterin kaupungin pikku motelliin. Tutkimusten kohteena olivat Clearwaterin lähitienoot ja Wells Gray Provincial Park, jonka alueelle olimme saaneet siementen keruuluvan. Keskityimme hemiboreaaliseen ja alaoroboreaaliseen vyöhykkeeseen. Niiden tavalliset puut, douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), engelmanninkuusi (Picea engelmannii), jättituija (Thuija plicata), kontortamänty (Pinus contorta), lännenhemlokki (Tsuga heterophylla), lännenpihta (Abies lasiocarpa), paperikoivu (Betula papyrifera), pari leppälajia (Alnus crispa ja A. tenuifolia) ja ainoa vaahtera (Acer glabrum) sekä yleiset pensaat, kuten lännenkanukka (Cornus alba subsp. stolonifera), pihlajat (Sorbus sitchensis ja S. scopulina), Menziesia ferruginea ja pensasmustikkalajit (Vaccinium membranaceum ja V. ovalifolium) kerättiin. Pirunkeppipensaikot (Oplopanax horridus) ovat maineensa veroiset. Pyrimme mahdollisimman monenlaisille kasvupaikoille. Lammen rämereunuksesta löysimme varpukalmian (Kalmia polifolia), kuivalta tienvarsipenkereeltä Rhamnaceae-heimon pensaan Ceanothus sanguineuksen ja jokivarren putouksen partaalta punapajuangervon (Spiraea douglasii subsp. menziesii). Kiipesimme myös Trophy-vuoren metsänrajaniityille, samoille, joita v. 1987 Dendrologian seuran Kanadan retkeilyyn osallistuneet olivat ihastelleet (Lehtinen 1988). Kesän kukkaloisto oli hiipunut. Alempien rinteiden hakkuuaukeilta keräsimme seudun ainoan alppiruusun (Rhododendron albiflorum) ja niityiltä muutamia ruohoja (Lupinus arcticus, Pulsatilla occidentalis). Matkalla Vavenby-järvelle keräsimme mm. Pinus monticolan (Kuva 3; ei tässä online-versiossa). Taxus brevifolia, josta syöpälääke taksoli ensimmäiseksi keksittiin, kasvaa harvinaisena Wells Grayssä. Paikallisen jäkälätutkijan ja luonto-oppaan Trevor Gowardin vihjeen perusteella löysimme sitä pensasmaisena mahtavasta 700-vuotiaasta jättituijametsästä ja puumaisena Clearwater-järven rannalta. Samassa paikassa kasvoi runsasmarjainen mahonia (Mahonia aquifolium). Tutkimuskohteella viimeinen päivä käytettiin toivelistan puuttuvien kasvien etsimiseen. Clearwaterista keräsimme vielä mm. katajan (Juniperus communis) ja mustamarjaorapihlajan (Crataegus douglasii). Tehosekoittajan salaisuus selvisi: siihen pantiin marjat, joista hetkessä saatiin siemenet erotetuiksi. Se sopi hyvin mehukkaiden pienisiemenisten marjojen käsittelyyn, mutta isosiemenisistä, kuten kirsikoista, se särkee siemenetkin.

Canoe-vuori, 7.9.1996

Mt. Canoe on yksinäinen n. 3000 m korkea vuori Valemountin lounaispuolella. Sandra Vittin ja Rene Bellandin maastomoottoripyörillä viiletimme jyrkkiä metsäautoteitä pitkin, kanadalaiset huipulle asti ja suomalaiset metsänrajalle saakka. Maisema oli mahtava; pohjoisessa näkyi Kanadan korkeimman vuoren, Mt. Robsonin, lumipeitteinen huippu, lännessä muut Kalliovuoret ja luoteessa Cariboo-vuoret. Metsänrajalla kasvavat ryhminä engelmanninkuusi ja lännenpihta (Kuva 4; ei tässä online-versiossa). Niiden väleissä on yhtenäinen, syksyllä keltaisena hohtava Rhododendron albiflorum pensaikko, josta Sorbus sitchensis -ryhmät erottuvat punakeltaisina laikkuina. Alempana rinteillä on kontortamäntymetsiä. Löysimme pajuja (Salix barclayi), joitakin ruohoja (Lilium columbianum, Luetkea pectinata) ja pilvikirsikan (Prunus pensylvanica), jonka hedelmät olivat vielä tallella. Kilpailimme lintujen ja karhujen kanssa!

McBride, 8.-9.9.1995

McBride sijaitsee Cariboo-vuorten ja Kalliovuorten välisessä Fraser-joen laaksossa. Kasvillisuustyypit ja kasvisto ovat osaksi samanlaisia kuin Wells Gray Parkissa. Uutta kerättävää löytyi niukasti: loistavissa syysväreissä hehkuva herukka (Ribes lacustre, Kuva 5; ei tässä online-versiossa), ja kuusirämeeltä mustakuusi (Picea mariana). Kalliovuorten länsirinteillä on kuivempaa haapa- ja poppelimetsää (Populus tremuloides, P. trichocarpa), josta keräsimme kanadanpiiskua (Solidago canadensis) ja heittä (Viburnum edule). Barry Greig ja Rene Belland ajoivat McBride-vuoren huipulle (1 800 m) ja toivat Pinus albicauliksen käpyjä.

Matkallamme näimme mustakarhuja kaikkiaan 14 kertaa ja niiden jätöksiä oli joka paikassa. Niiden pääruokana näyttivät olevan erilaiset marjat; yksi runsaasti siemeniä sisältänyt jätös kerättiin kasvatuskokeita varten. Tehosekoitin osoittautui erinomaiseksi erää käsiteltäessä.

Tamarack Lake 10.9.1995

Pitkä ajomatka McBridestä Smithersiin keskeytyi, kun näimme kanadanlehtikuusen (Larix laricina) heleän syysvärin tummempien mustakuusten keskeltä. Paikka on saanut nimensäkin lehtikuusesta (= tamarack) ja populaatio on sen yhtenäisen levinneisyysalueen ulkopuolella alueella, jonka kasvit Kujalan (1945) mukaan sopivat hyvin Suomeen.

Smithers 11.-14.9.1996

Haikaranpesämotelli (Storknest Motel) tarjosi meille kuivatustilaksi saunansa; sieltä tosin puuttui kiuas ja lattiaa peitti kokolattiamatto. Smithers sijaitsee 200 km päässä Tyynen meren rannikosta sisämaan kuivemman ilmaston alueella. Sitä suojaa mahtava Hudson Bay -vuori, joka Dale Vittin mukaan on kasvimaantieteellisesti monien arktisten kasvien, varsinkin sammallajien välietappi Alaskan vuoristojen ja Kalliovuorten välillä. Ensimmäisenä päivänä suunnistimme Tyynen meren rannikkoa kohti ja opimme kuivan sisämaan ja mereisen rannikon eron: sisämaassa poutaa, rannikolla sataa. Tarkoituksena oli kerätä rannikon puiden siemeniä, kuten purppurapihdan (Abies amabilis), sitkankuusen (Picea sitchensis) ja vuorihemlokin (Tsuga mertensiana), mutta näimme vain laajoja hakkuuaukeita ja aivan nuorta metsää. Päädyimme kysymään neuvoa Kalumin metsäalueen toimistosta. Tapasimme siellä paikallisen siementen kerääjän, joka juuri oli palannut keruumatkalta (helikopterilla!) ja esitteli meille keräämiään nutkansypressin (Chamaecyparis nootkatensis) käpyjä. Saimme kuulla, että metsäpuiden siemenkeruun kannalta olimme pari viikkoa myöhässä, ja lisäksi siemenvuosi on huono; nutkansypressin siemen oli pahoin tuholaisten vaivaamaa (vrt. Puttonen 1991). Siementen kerääjä lupasi auttaa meidät oikeille kasvupaikoille. Paluumatkalle Smithersiin pysähdyimme kerran ja siinä oli Malus fusca tienpenkereellä (Kuva 6; ei tässä online-versiossa); samasta paikasta keräsimme muitakin marjoja: valkolumimarjaa (Symphoricarpos albus var. laevigatus), mustamarjaorapihlajaa, pilvikirsikkaa ja virginiantuomen mustamarjaisen muodon (Prunus pennsylvanicus var. melanocarpa).

Seuraavana päivänä tapasimme oppaamme sovitulla paikalla lähellä Kitimatia ja ajoimme komealle hakkuuaukiolle. Rinteen alareunassa oli koskematonta mahtavaa havumetsää, jonka muodostivat jättituija, lännenhemlokki, nutkansypressi, purppurapihta ja sitkankuusi. Kampasaniainen (Blechnum spicant) ja sammal- ja jäkäläepifyyttien runsaus kertoivat mereisestä ilmastosta. Moottorisaha pärisi hetken ja 20-metrinen nutkansypressi oli hyödynnettävissä. Samalla paikalla kasvoi punamarjainen pensasmustikka (Vaccinium parvifolium) ja nyt varmasti alkuperäisellä kasvupaikallaan Malus fusca ja sen vieressä nutkanruusu (Rosa nutkana). Paluumatkalla pysähdyimme keräämään mereisen leppälajin, Alnus rubran siemeniä.

Toiveluettelosta vielä puuttuneiden vuorihemlokin (Tsuga mertensiana) ja harvinaisen vatukkalajin (Rubus spectabilis) siemeniä keräsimme Hudson Bay -vuoren jyrkältä louhikkorinteeltä. Rubus spectabilis on tavallisen vatun näköinen, mutta lehden alapinta on kalju ja marjojen väri vaihtelee oranssinkeltaisesta mustaan. Keräsimme myös punamarjaisen virginiantuomen (Kuva 7; ei tässä online-versiossa), joka kasvoi yhdessä mustamarjaisen muodon kanssa. Kumpuileva haapametsikköjen ja pikku maatilojen luonnehtima alue Smithersin koillispuolella on valkolumimarjan todellinen kotimaa. Mäennyppylöiden lakiosissa kasvoi komea puumainen kataja (Juniperus scopulorum, Kuva 8; ei tässä online-versiossa)

Palisades Centre, 16.-19.9.1995

Palisades Centre -niminen tutkimus- ja kenttäasema on lähellä Jasperia n. 1000 m korkeudella Kalliovuorten yli johtavassa solassa. Professori Takahashi liittyi mukaamme retkemme loppuajaksi ja Sandra Vitt ja Rene Belland palasivat Edmontoniin. Saimme käyttöömme ison luentosalin - vihdoinkin kuivatustilaa oli riittävästi. Öitämme häiritsi pitkien junien kolinan lisäksi vapitien mylvintä; niillä oli juuri kiima-aika ja vanhat urokset kokosivat haaremeitaan. Meillä ei ollut lupaa kerätä Jasperin kansallispuiston alueelta, joten suuntasimme matkamme Kalliovuorten alemmille itärinteille. Toivelistallamme oli useita lajeja, joita emme vielä olleet nähneet tai joista emme saaneet siemeniä Brittiläisen Kolumbian puolelta. Yksi näistä oli Elaeagnaceae-heimon Shepherdia canadensis, joka on yleisimpiä metsäpensaita. Keräsimme marjoja sen sekä puna- että keltamarjaisesta muodosta. Saman heimon lännenhopeapensas (Eleagnus commutata) kasvaa jokivarsien rantatasanteilla. Kolmas katajalaji, laakakataja (Juniperus horizontalis), kiipeilytti meitä jyrkillä pahtarinteillä aluksi turhaan, mutta myöhemmin sitä löytyi valtaisina peitteinä mm. Pinus flexiliksen kasvupaikalta (Kuva 9; ei tässä online-versiossa). Ensimmäinen yrityksemme päästä mantereen vedenjakajalle nimeltä Cardinal Divide Viewpoint kariutui lumisateeseen; maasto oli kymmensenttisen lumivaipan peitossa. Ilmeisesti oli aika suunnata kotimatkalle. Katsoimme parhaaksi laskeutua Athabasca-joen rantaan, josta keräsimme mm. mustarunkoisen pensasmaisen koivulajin, Betula occidentalis. Uinti Miette Hot Springsin altaassa norjisti kohmettuneet jäsenemme.

Edmonton 22.-24.9.1995

Edmonton sijaitsee hemiboreaalisessa vyöhykkeessä, kuten Helsinkikin. Olimme kuitenkin jo keränneet melkein kaiken lajiston, joka sieltäkin olisi ollut saatavissa. Puutelistalla oli vielä mm. palsamipihta (Abies balsamea). Sen kerääminen olisi kuitenkin vaatinut kokonaisen päivän matkan pohjoista kohti. Päätimme pysytellä Edmontonin lähitienoilla. Muita lajeja puutoslistallamme olivat mm. nystyorapihlaja (Crataegus chrysocarpa), joka löytyi Mud Creekin rinteiltä läheltä Edmontonin keskustaa. Valkopajuangervo (Spiraea alba) kasvoi yhdessä lumimarjalajin (Symphoricarpos occidentalis) ja lännenruusun (Rosa woodsii) kanssa niittymäisen preerian reunan haapametsiköissä Aspen parkland -vyöhykkeessä. Banksinmännyn (Pinus banksiana) käpyjä kerättiin hiekkadyyneiltä Devonin kasvitieteellisen puutarhan porttia vastapäätä, ja vihonviimeiseksi halavan (Salix pentandra) siemenet professori Vittin kodin pihalta. Tämä isokokoinen ja nopeakasvuinen Edmontonissa viljelty kanta ei lainkaan pudota lehtiään talveksi.

Saimme melkein koko aineistomme käsitellyksi ja kuivatuksi Edmontonissa. Kanadalaisten kollegojen huoleksi jäi pari prässillistä näytteitä ja muutamia käpyeriä. Retkeily päättyi yhteiseen illalliseen Devonin kasvitieteellisen puutarhan upouudessa japanilaisessa paviljongissa. Shenyangin sovelletun ekologian laitoksen professoriksi ylennyt Cao Tong osallistui illalliseen. Muistelimme yhteisiä matkojamme Japanissa ja Kiinassa. Kolmevuotinen tutkimushanke aineiston keräämiseksi uuteen puutarhaamme alkoi olla loppusuoralla.

Kerätty aineisto ja sen menestymismahdollisuudet Suomessa

Mahdollisuudet kasvattaa Suomessa Brittiläisen Kolumbian alkuperää olevia kasveja on tuotu esiin monissa yhteyksissä (Cajander 1926, Sarvas 1964, Hämet-Ahti 1984, Hämet-Ahti ym. 1992). Hämet-Ahdin (1988) mukaan Wells Grayn puisto on kuin Suomi pienoiskoossa ja ympäristöineen ehdottomasti paras paikka, josta kannattaa siirtää Suomeen puuvartisia kasveja. Kujala (1945) tutki Brittiläisen Kolumbian metsätyyppejä ja vertasi niitä vastaaviin suomalaisiin metsätyyppeihin. Hän ennusti, mitkä puulajit saattaisivat menestyä Suomessa milläkin metsätyypillä ja luetteli paikkakunnat, joilta sopiva siemenaineisto tulisi kerätä. Retkikuntamme keräsi aineistoa useilta Kujalan suosittelemilta paikoilta, kuten Smithersistä ja Fraser-joen laaksosta. Muutamat metsäntutkimuslaitoksessa (Heikinheimo 1956, Lähde ym. 1984) ja Mustilan Arboretumissa (A. F. Tigerstedt 1922, P. M. A. Tigerstedt 1970) tehdyt pitkäaikaiset ja laajat metsäpuiden viljelykokeet osoittavat, että ainakin kontortamännyn (Lähde ym. 1982) ja douglaskuusen (P. M. A. Tigerstedt 1978) hyvin menestyneet kannat ovat kotoisin Brittiläisen Kolumbian sisäosista. Kaikkiaan n. 40 puuvartiskasvia, jotka ovat kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosasta, tai joiden levinneisyysalue ulottuu sinne, ovat osoittautuneet kestäviksi Suomessa (Hämet-Ahti ym. 1992). Moniakaan niistä ei viljellä meillä yleisesti, poikkeuksina douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), hopeapensas (Elaeagnus commutata), lännenkanukka (Cornus alba subsp. stolonifera), valkolumimarja (Symphoricarpos albus var. laevigatus) ja pensashanhikki (Potentilla fruticosa). Kaupallisesti levitettyjen koristekasvien alkuperät eivät tosin yleensä ole tiedossa, ne on voitu alunperin kerätä mistä tahansa laajan levinneisyysalueen osasta.

Suomessa kasvatetuista Albertasta kerätyistä kasvikannoista, joiden tarkka alkuperä tiedetään, on vähemmän julkaistuja tietoja ja ne rajoittuvat metsäpuiden viljelykokeisiin (Lähde ym. 1984). Albertan ilmasto on mantereinen; talvi on pitkä ja ankara ja kesä kuumempi kuin Helsingin seudulla. Myös maaperässä saattaa olla eroja; sammallajien perusteella arvioiden muutamien keruupaikkojemme kallio- ja maaperä olivat kalkkipitoisia, mikä Suomessa on harvinaista.

Taulukossa 1 esitetään yhteenveto kolmen tutkimusmatkamme aineistoista elomuotojen mukaan luokiteltuna, keruuerien määrä kultakin matkalta ja kustannukset erää kohti. Läntisen Pohjois-Amerikan puuvartiskasvisto ei ole yhtä lajirikas kuin Japanin ja Kiinan vastaava kasvisto. Tämä näkyy keruutuloksissamme; varsinkin lehtipuita ja pensaita on Länsi-Kanadassa vähemmän. Hyvä esimerkki on vaahteran suku, josta saimme kerätyksi vain yhden lajin ( Acer glabrum) siemeniä, kun taas Japanista kertyi 7 lajin ja Kiinasta 9 lajin siemenet. Köynnöksiäkin on Kanadassa niukasti. Vain kaksi kärhöä (Clematis columbiana ja C. occidentalis) ja kiipeilevä kevätköynnöskuusama (Lonicera dioica) onnistuttiin löytämään. Sensijaan länsirannikko on havupuiden luvattu maa.

Taulukko 1. Japanin Hokkaidolta (J) v. 1993, Koillis-Kiinasta (K) v. 1994 ja Länsi-Kanadasta (C) v. 1995 kerättyjen kasvien lajiluvut elomuodoittain. Vain lajitason taksonit on huomioitu. Keruuerien määrä ja kustannus erää kohti.

Kaiken kaikkiaan matkamme onnistui hyvin. Keräsimme 249 erää ja saimme aineistoa melkein kaikista kasveista, jotka olivat toivelistallamme. Alla olevassa luettelossa on lueteltu keräämämme kasvit ja kasvikantojen määrät.

Syyskuussa 1995 Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta ja Albertasta Suomeen tuotu aineisto. Suurin osa aineistosta on siemeniä. Pistokaslisäystä varten lähetetty aineisto on sulkeissa. Nimistö on tarkistettu Encken ym. (1993), Griffithsin (1994), Hämet-Ahdin ym. (1992), Newsholmen (1992) ja Packerin (1994) mukaiseksi. Tutkimusalueella vierasperäiset ja viljellyt kasvit on merkitty lyhennyksellä "kult".

Numerot merkitsevät kerättyjen kasvikantojen määrää.

SANIKKAISET

Blechnaceae

• Blechnum spicant (L.) Roth 1

PALJASSIEMENISET

Cupressaceae

• Chamaecyparis nootkatensis (D. Don) Spach 1
• Juniperus communis L. subsp. depressa (Pursh) Franco 3
• J. horizontalis Moench 3
• J. scopulorum Sarg. 2
• Thuja plicata Don ex D. Don 4

Pinaceae

• Abies lasiocarpa (Hooker) Nutt. 2
• Larix laricina (Du Roi) C. Koch 2
• Picea engelmannii Parry ex Engelm. (sisältää P. engelmannii x P. glaucan) 6
• P. glauca (Moench) Voss var. glauca 2
• P. glauca (Moench) Voss var. albertiana (S. Brown) Sarg. 2
• P. mariana (Miller) Britton et al. 4
• Pinus albicaulis Engelm. 1
• P. banksiana Lamb. 1
• P. contorta Douglas ex Loudon var. latifolia Engelm. 2
• P. flexilis E. James 1
• P. monticola Douglas ex D. Don 1
• Pseudotsuga menziesii (Mirbel) Franco var. glauca (Beissner) Franco 3
• Tsuga heterophylla (Rafin.) Sarg. 3
• T. mertensiana (Bong.) CarriPre (syn. Hesperopeuce mertensiana (Bong.) Rydb.) 1

Taxaceae

• Taxus brevifolia Nutt. 2

KOPPISIEMENISET

Aceraceae

• Acer glabrum Torrey 3

Apiaceae

• Heracleum sphondylium L. subsp. montanum (Schleich. ex Gaudin) Briq. 1

Araceae

• Lysichiton americanum HultJn & St. John 1

Araliaceae

• Oplopanax horridus (Sm.) Miq. 3

Asteraceae

• Artemisia campestris L. subsp. caudata (Michaux) H. M. Hall & Clements 1
• A. ludoviciana Nutt. var. gnaphalodes (Nutt.) Torrey & A. Gray 1
• Aster conspicuus Lindley 1
• A. modestus Lindley 1
• Gaillardia aristata Pursh 1
• Solidago canadensis L. 2

Berberidaceae

• Mahonia aquifolium (Pursh) Nutt. 3

Betulaceae

• Alnus crispa (Aiton) Pursh subsp. sinuata (Regel) HultJn 5
• A. rubra Bong. 1
• A. tenuifolia Nutt. 3
• Betula glandulosa Michaux 2
• B. glandulosa Michaux x B. pumila (L.) Dwarf 1
• B. neoalaskana Sargent (syn. B. papyrifera Marshall var. neoalaskana (Sarg.) Raup.) 1
• B. occidentalis Hooker 2
• B. papyrifera Marshall 2
• B. pumila (L.) Dwarf 3
• Corylus cornuta Marshall 1

Caprifoliaceae

• Lonicera dioica L. 2
• L. involucrata (Richardson) Sprengel 1
• Symphoricarpos albus (L.) S. F. Blake var. albus 1
• S. albus (L.) S. F. Blake var. laevigatus (Fernald) S. F. Blake 2
• S. occidentalis Hooker 2
• Viburnum edule (Michaux) Rafin. 5
• V. opulus L. subsp. trilobum (Marshall) R. T. Clausen 1

Colchicaceae (Liliaceae)

• Disporum hookeri (Torrey) Nicholson 1

Convallariaceae

• Clintonia uniflora (Schultes) Kunth 1

Cornaceae

• Cornus alba L. subsp. stolonifera (Michaux) Wangerin 2

Cyperaceae

• Carex mertensii Prescott 1

Elaeagnaceae

• Elaeagnus commutata Bernh. ex Rydb. 2
• Shepherdia argentea (Pursh) Nutt., kult. 1
• S. canadensis (L.) Nutt. 5

Ericaceae

• Arctostaphylos uva­ursi (L.) Sprengel 1
• Kalmia polifolia Wangenh. 1
• Ledum groenlandicum Oeder 2
• Menziesia ferruginea Sm. 5
• Rhododendron albiflorum Hooker 3
• Vaccinium membranaceum Douglas 2
• V. myrtilloides Michaux 1
• V. ovalifolium Sm. 2
• V. parvifolium Sm. 1

Fabaceae

• Lupinus arcticus S. Watson 1

Grossulariaceae

• Ribes hirtellum Michaux 1
• R. lacustre (Pers.) Poiret 5
• R. laxiflorum Pursh 1
• R. oxyacanthoides L. 2
• Ribes indet. 1

Liliaceae

• Erythronium grandiflorum Pursh 1
• Lilium columbianum Hanson ex Baker 4
• L. philadelphicum L. var. andinum (Nutt.) Ker­Gawler 3
• Streptopus amplexifolius (L.) DC. 2

Melanthiaceae

• Veratrum viride Aiton 1
• Zigadenus elegans Pursh 1

Pyrolaceae

• Chimaphila umbellata (L.) Barton subsp. occidentalis (Rydb.) HultJn 1

Ranunculaceae

• Actaea rubra (Aiton) Willd. 1
• Clematis columbiana (Nutt.) Torrey & A. Gray 2
• C. occidentalis (Hornem.) DC. 1
• Delphinium glaucum S. Watson 2
• Pulsatilla occidentalis (Watson) Freyn (syn. Anemone occidentalis Watson) 1

Rhamnaceae

• Ceanothus sanguineus Pursh 1

Rosaceae

• Amelanchier alnifolia (Nutt.) Nutt. (syn. A. florida Lindley) 3
• Aruncus dioicus (Walter) Fernald 1
• Crataegus chrysocarpa Ashe (syn. Crataegus rotundifolia Moench) 1
• C. douglasii Lindley 3
• Dryas drummondii Richards. ex Hooker 1
• Luetkea pectinata (Pursh) Kuntze 1
• Malus fusca (Rafin.) Schneider 3
• Potentilla arguta Pursh 1
• P. fruticosa L. 2
• Prinsepia sinensis (Oliver) Oliver ex Bean, kult. 1
• Prunus fruticosa Pallas, kult. 1
• P. japonica Thunb. ex Murray, kult. 1
• P. pensylvanica L. fil. 3
• P. virginiana L. var. demissa (Torrey & A. Gray) Torrey 1
• P. virginiana L. var. melanocarpa (A. Nelson) Sarg. 5
• Rosa blanda Aiton 2
• R. gymnocarpa Nutt. 2
• R. nutkana Presl. 1
• R. woodsii Lindley 2
• Rubus parviflorus Nutt. 2
• R. spectabilis Pursh 1
• Sorbus scopulina Greene 3
• S. sitchensis Roemer 3
• Sorbus indet. 1
• Spiraea alba Du Roi 1
• S. betulifolia Pallas var. lucida (Douglas ex Greene) Hitch. 3
• S. douglasii Hooker subsp. menziesii (Hooker) Calder & R. Taylor 3
• Spiraea x pyramidata Greene 2

Salicacae

• (Populus balsamifera L.) 1
• (P. tremuloides Michaux) 1
• P. trichocarpa Torrey & A. Gray 2
• (Salix arbusculoides Andersson) 1
• S. barclayi Andersson 3
• (S. barclayi Andersson x S. barrattiana Hooker) 1
• S. barrattiana Hooker 1
• (S. bebbiana Sarg.) 4
• S. brachycarpa Nutt. subsp. brachycarpa 1
• S. exigua Nutt. (syn. S. melanopsis Nutt.) 1
• S. glauca L. 3
• S. lucida Muhl. subsp. lasiandra (Bentham) Argus 1
• (S. myrtillifolia Andersson) 1
• S. pentandra L. kult. 1
• S. planifolia Pursh 1
• (S. scouleriana Barr. ex Hooker) 1
• S. serissima (Bailey) Fern. 1

Santalaceae

• Geocaulon lividum (Richardson) Fern. (syn. Comandra livida Richardson) 1

Scrophulariaceae

• Mimulus lewisii Pursh 1
• Pedicularis bracteosa Benth. 1

Smilacinaceae

• Smilacina racemosa (L.) Desf. var. amplexicaulis (Nutt.) S. Watson 1
• S. stellata (L.) Desf. 1

Solanaceae

• Solanum nigrum L., kult. 1

Kirjallisuutta

• Ahti, T. 1980: Definition and subdivision of the subarctic: A circumpolar view. - Canadian Bot. Ass. Bull. 13:2(Suppl.):3-10.
• Ahti, T., Hämet-Ahti, L. & Jalas, J. 1968: Vegetation zones and their sections in northwestern Europe. - Ann. Bot. Fennici 5:169-211.
• Cajander, A. K. 1926: Zur Frage der allgemeinen Bedingungen der Kultur ausländischer Gewächse mit spezieller Rhcksicht auf die Kultur der ausländischer Holzarten in Finnland. - Mitt. Deutschen Dendrol. Ges. 36 (Finnland-Buch): 78-86.
• Douglas, G. W., Straley, G. B. & Meidinger, D. (toim.) 1994: Monocotyledons. - Vascul. Pl. British Columbia 4:1-275.
• Encke, F., Buchheim, G. & Seybold, S. 1993: Zander Handwörterbuch der Pflanzennamen. 14., neubearbeitete und erweiterte Auflage. - 810 s. Eugen Ulmer, Stuttgart.
• Goward, T. & Ahti, T. 1992: Macrolichens and their zonal distribution in Wells Gray Provincial Park and its vicinity, British Columbia, Canada. - Acta Bot. Fennica 147:1-60.
• Greig, B. 1996a: A seedy September. - Kinnikinnick 11:1-2.
• Greig, B. 1996b: Index seminum 1996. - [14 s.] University of Alberta. Devonian Botanic Garden.
• Griffiths, M. 1994: The new Royal Horticultural Society dictionary index of garden plants. - LXI + 1234 s. The Macmillan Press, London and Basingstoke.
• Heikinheimo, O. 1956: Tuloksia ulkomaisten puulajien viljelystä Suomessa. - Metsäntutkimuslait. Julk. 46.3:1-129.
• Hämet-Ahti, L. 1965a: Vascular plants of Wells Gray Provincial Park and its vicinity, in eastern British Columbia. - Ann. Bot. Fennici 2:138-164.
• Hämet-Ahti, L. 1965b: Notes on the vegetation zones of western Canada, with special reference to the forests of Wells Gray Park, British Columbia. - Ann. Bot. Fennici 2:274-300.
• Hämet-Ahti, L. 1978: Timberline meadows in Wells Gray Park, British Columbia, and their comparative geobotanical interpretation. - Syesis 11:187-211.
• Hämet-Ahti, L. 1981: The boreal zone and its biotic subdivision. - Fennia 159:69-75.
• Hämet-Ahti, L. 1984: Actual and potential exotic trees and landscaping and forestry in Finland. - Radovi ANUBiH kniga 76:27-35.
• Hämet-Ahti, L. 1988: Dendrologian Seuran Länsi-Kanadan retkikohteiden kasvimaantieteellistä tulkintaa. - Sorbifolia 19:27-31.
• Hämet-Ahti, L., Ahti, T. & Koponen, T. 1974: A scheme of vegetation zones for Japan and adjacent regions. - Ann. Bot. Fennici 11:59-88.
• Hämet-Ahti, L., PalmJn, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. Finlands vedväxter. Woody flora of Finland. Gehölzflora Finnlands. 2. uudistettu painos. - 373 p. Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki
• Johnson, D., Kershaw, L., MacKinnon, A. & Pojar, J. 1995: Plants of the Western Boreal Forest & Aspen Parkland. - 392 s. Lone Pine Publishing, Edmonton.
• Kalela, A. 1961: Waldvegetationzonen Finnlands und ihre klimatischen Paralleltypen. - Arch. Soc. Vanamo 16(Suppl.):65-83.
• Koponen, A. 1994: Japanilaisia kasveja kasvitieteelliseen puutarhaan Kumpulaan. - Puutarha 5:254-257.
• Koponen, T. 1996a: The introduction of Chinese and Japanese plants to Finland. - Publ. Finnish Association East Asian Studies 3 (painossa) .
• Koponen, T. 1996b: Botanical Garden, University of Helsinki seed collecting excursions to China, Japan, and Canada. - Museologia Scientifica (painossa).
• Koponen, T. 1996c: Uusi kasvitieteellinen puutarha perusteilla; mistä puutarha- ja koristekasvimme tulevat? - Yliopiston Almanakka vuodeksi 1997. - Helsingin yliopisto (painossa).
• Koponen, T. & Koponen, A. 1994: Delectus seminum. List of seeds available in 1994. Supplement. Seeds from natural habitats in Hokkaido, Japan. - 15 s. Botanical Garden, University of Helsinki.
• Koponen, T. & Koponen, A. 1995a: Botanical Garden goes to Far East - test of a theory. - Universitas Helsingiensis 2/1995:4-8.
• Koponen, T. & Koponen, A. 1995b: Delectus seminum. List of seeds available in 1994. Supplement 2. Seeds from natural habitats in Northeast China. - 26 s. Botanical Garden, University of Helsinki.
• Koponen, T. & Koponen, A. 1995c: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Koillis-Kiinan tutkimusmatka. - Sorbifolia 26:107-125.
• Koponen, T. & Koponen, A. 1996: Delectus seminum. List of seeds available in 1996. Supplement 3. Seeds from natural habitats in Canada. - 23 s. Botanical Garden, University of Helsinki.
• Krajina, V. J. 1965: Biogeoclimatic zones and biogeocoenoses of British Columbia. - Ecol. W. North America 1:1-17.
• Kujala, V. 1945: Waldvegetationsuntersuchungen in Kanada. Mit besonderer Berhcksichtigugnt der Anbaumöglichkeiten kanadischer Holzarten auf nathrlichen Waldböden in Finnland. - Ann. Acad. Sci. Fennicae Ser. A 4(7):1- 434.
• Kärkönen, A., Koponen, T. & Simola, L. K. 1995: Ulkomaisten koriste- ja puutarhakasvien kotiuttaminen Etelä-Suomen oloihin: japanilaisten ja kiinalaisten puuvartisten kasvien mikrolisäys. - Puuvartisten kasvien bioteknologia 17.-18.8. 1995 METLA, Punkaharjun tutkimusasema. Abstraktit. - 1 s.
• Lehtinen, S. 1988: Eikä se ollut mikään huvimatka... Dendrologian Seura läntisessä Kanadassa. - Sorbifolia 19:15-26.
• Lähde, E., Nieminen, J., EtholJn, K. & Suolahti, P. 1982: Varttuneet kontortametsiköt Suomen eteläpuoliskossa. - Folia Forest. 533:1-38.
• Lähde, E., Werren, M., EtholJn, K. & Silander, V. 1984: Ulkomaisten havupuulajien varttuneista viljelmistä Suomessa. - Commun. Inst. Forest Fenniae 125:1-87.
• MacKinnon, A., Pojar, J. & CoupJ, R. (toim.) 1992: Plants of Northern British Columbia. - 345 s. Lone Pine Publishing, Edmonton.
• Meidinger, D. & Pojar, J. 1991: Ecosystems of British Columbia. - B.C. Ministry Forests Spec. Rept. Ser. 6:1-330. Victoria, B.C.
• Newsholme, C. 1992: Willows. The genus Salix. - 224 s. B.T. Batsford Ltd, London.
• Packer, J.G. (Ed.) 1994: E.H. Moss: Flora of Alberta. A manual of flowering plants, conifers, ferns and fern allies found growing without cultivation in the province of Alberta, Canada. Second revised edition. - XIII + 687 s. University of Toronto Press, Toronto Buffalo London.
• Pojar, J. & MacKinnon, A. (toim.) 1994: Plants of coastal British Columbia including Washington, Oregon & Alaska. - 527 s. Lone Pine Publishing, Edmonton.
• Puttonen, P. 1991: Nutkansypressi on valesypressi. - Sorbifolia 44:171-176.
• Sarvas, R. 1964: Havupuut. - 518 s. Porvoo & Helsinki.
• Scotter, G. W. & Flygare, H. 1993: Wildflowers of the Canadian Rockies. 2. painos. - 170 s. Hurtig Publishers McClelland & Stewart Co., Toronto.
• Suokas, P. 1995: Brittiläisen Kolumbian puuvartiset kasvit. - 74 s., 7 liitettä. Pro gradu, Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitos.
• Tigerstedt, A. F. 1922: Arboretum Mustila. Kertomus kokeista ulkomaisilla puilla ja pensailla Mustilassa vuosina 1901-1921. I. Havupuut. - Acta Forest. Fennica 24(2):1-231, Tab. 1-51.
• Tigerstedt, P. M. A. 1970: Dendrologiska experiment pD Arboretum Mustila. - LustgDrden 71:141-174.
• Tigerstedt, P. M. A. 1978: Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii (Mirb.) Franco 70-vuotias Suomessa. - Dendorologian Seuran Tiedotuksia - Dendrologiska Sällskapets Notiser 9(4):107-121, 150.
• Tuhkanen S. 1980: Climatic parameters and indices in plant geography. - Acta Phytogeogr. Suecica 67:1-110.
• Tuhkanen, S. 1984: A circumboreal system of climatic-phytogeographical regions. - Acta Bot. Fennica 127:1-50 + App. 1: Figs. 1-18, App. 2: Figs. 1-47.
• Vance, F. R., Jowsey, J. R. & McLean, J. S. 1984: Wildflowers across the prairies. - 336 s. Greystoke Books Douglas & McIntyre, Vancouver.
• Whitney, S. (toim.) 1985: Western forests. 9 painos. - 670 s. Alfred A. Knopf, New York.

Timo Koponen toimi Kasvitieteellisen puutarhan esimiehenä vuoteen 2001 asti ja Aune Koponen Kasvitieteellisen puutarhan intendenttinä vuoteen 2001 asti.