Museets websidor
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Olet täällä: Etusivu > Seurannat > Fenologiatutkimus > Raportti 2006
Luonnontieteellisen keskusmuseon (Eläinmuseo) ja Suomen Tiedeseuran fenologiatutkimuksen yhteenveto vuosilta 2006 ja 2007.
Eläin- ja kasvilajien vuosittaiseen elämänkiertoon liittyvistä tapahtumista tehtiin havaintoja edellisten vuosien tapaan. Vuodelle 2007 havaintoja kertyi yhteensä 5021 kappaletta 131 vastaajalta. Niistä 1831 (36,5 %) havaintoa koski eläimiä ja 3190 (63.5 %) kasveja. Vuoden 2006 vastaavat luvut olivat 1952 eläin- ja 3502 kasvihavaintoa (yhteensä 5454 havaintoa ja 147 vastaajaa). Vuoden 2007 havainnot on paikallistettu yhtenäiskoordinaatiston 10 x 10 km:n ruutuihin ja niiden sijainti näkyy kuvasta 1.
Kuva 1. Havaintoruudut (10 x 10 km) vuonna 2007. Eläimiä ja kasveja koskevat havaintoruudut on yhdistetty.
Taulukossa 1 on esitetty kuukausien keskilämpötilat neljällä säähavaintoasemalla vuosina 2006 ja 2007. Ne luonnehtivat kuvassa 1 näkyvien havaintovyöhykkeiden A-D lämpöoloja. Lihavoinnit osoittavat kuukaudet, jolloin keskilämpötila oli korkeampi vuosien välisessä vertailussa.
Taulukko 1 osoittaa, että tammikuu 2007 oli Etelä-Suomessa (vyöhykkeet A ja B) lauhempi, mutta Pohjois-Suomessa (vyöhykkeet C ja D) kylmempi kuin tammikuu 2006. Helmikuun keskilämpötilat olivat vuoden 2006 arvoja alhaisempia koko maassa – pakkanen kiristyi erityisesti Pohjois-Suomessa. Maaliskuusta 2007 puolestaan tuli vuoden 2006 maaliskuuta varsin selvästi lauhempi. Seuraavat kaksi kuukautta, huhtikuu ja toukokuu, olivat Etelä-Suomessa lämpimämpiä, mutta etenkin Pohjois-Suomessa selvästi viileämpiä kuin vuoden 2006 vastaavat kuukaudet. Kesäkuukaudet ja vielä syyskuukin olivat koko maassa viileämpiä kuin vuonna 2006. Eteläisimmässä Suomessa (vyöhyke A) tämä ”edellistä vuotta viileämpi jakso” jatkui aivan vuoden loppuun asti. Keski- ja Pohjois-Suomessa (vyöhykkeet B-D) lokakuu oli selvästi lämpimämpi kuin vuonna 2006, mutta loppuvuonna keskilämpötilat vaihtelivat siellä vyöhykekohtaisesti ilman kovin selviä eroja vuoden 2006 vastaavien kuukausien keskilämpötiloihin. Koko maata ajatellen voidaan yhteenvetona todeta, että vaikka kesäkausi 2007, syyskuu mukaan lukien, oli lämpöoloiltaan selvästi vuoden 2006 kesää viileämpi, niin vuoden 2007 keskilämpötilat nousivat kuitenkin kaikissa vyöhykkeissä hieman korkeammiksi kuin vuonna 2006.
Taulukko 1. Kuukausien keskilämpötilat ja säähavaintoasemat. (Ilmatieteen laitos)
___________________________________________________________________
Vyöhyke/ Kuukausi keski- vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo arvo ______________________________________________________________________________ Vyöhyke-A (Helsinki-Vantaa): 2006: -4.9 -9.2 -6.6 3.8 10.7 16.3 19.1 18.4 13.7 7.5 1.5 3.0 6.1 2007: -2.5 -9.6 2.9 5.3 11.0 15.8 17.4 17.4 11.0 6.4 0.0 1.5 6.4 Vyöhyke-B (Jyväskylä): 2006: -7.3 -11.7 -9.7 2.6 9.3 15.4 17.0 17.0 11.6 4.8 -0.8 1.1 4.1 2007: -6.4 -14.5 1.2 3.6 9.4 14.0 15.9 15.6 8.7 5.3 -1.7 0.0 4.3 Vyöhyke-C (Oulu): 2006: -6.8 -12.1 -10.5 3.0 9.0 14.3 16.3 17.4 10.5 2.7 -2.7 0.0 3.4 2007: -7.6 -14.6 -0.4 1.9 7.9 13.5 15.8 15.4 8.2 5.5 -2.6 -0.6 3.5 Vyöhyke-D (Sodankylä,observatorio): 2006:-10.0 -15.2 -11.5 1.6 6.5 13.4 14.5 14.6 6.9 -1.7 -6.0 -4.9 0.7 2007:-13.4 -19.1 -2.4 -0.1 5.4 11.9 14.0 13.1 5.8 3.8 -5.9 -3.6 0.8 ______________________________________________________________________________
Taulukosta 2 näkyy lumen sulamisen, jäiden lähdön, vesien jäätymisen ja ensilumen tulon ajankohdat vuosina 2006 ja 2007. Kunkin vyöhykkeen havainnoista on ilmoitettu ns. mediaanipäivä eli päivämäärä, johon mennessä puolet kyseistä tapahtumaa koskevista havainnoista oli tehty. Mediaanipäivä on siis ajankohta jolloin ko. tapahtuma oli yleinen kyseisen vyöhykkeen alueella.
Lumen sulaminen ja jäiden lähtö tapahtuivat Etelä- ja Keski-Suomessa selvästi aikaisemmin, mutta Lapissa myöhemmin kuin vuonna 2006. Syksyllä 2007 ensilumi ja jäät tulivat koko maahan myöhemmin kuin edellisenä vuonna.
Taulukko 2. Jää- ja lumitilanne vyöhykkeissä A-D vuosina 2006 ja 2007.
Vyöhyke (ks. kuvat 1 ja 2)
Tapahtuma Vuosi A B C D
_____________________________________________________________________
Lumi suli avomailta 2006: 19.4 24.4 26.4 29.4
2007: 23.3 29.3 16.4 16.5
Jäät lähtivät 2006: 29.4 4.5 5.5 3.5
2007: 7.4 17.4 25.4 17.5
Ensilumi tuli 2006: 31.10 28.10 22.10 28.9
2007: 3.11 3.11 4.11 14.10
Vedet jäätyivät 2006: 3.11 4.11 1.11 20.10
2007: 17.11 19.11 17.11 4.11
_____________________________________________________________________
Fenologiset havainnot jakautuivat eläin- ja kasvilajien sekä vyöhykkeiden A-D osalle seuraavasti, A-vyöhyke: 635 eläinhavaintoa / 1126 kasvihavaintoa, B: 706 / 1275, C: 320 / 566 ja D: 170 / 223 havaintoa. Taulukon 3 avulla voi vertailla eläin- ja kasvimaailman tapahtumien ajoittumista vuosina 2006 ja 2007. Ajankohdat ovat havainnoista laskettuja mediaanipäiviä, jotka osoittavat ko. tapahtuman olleen yleinen kyseisessä vyöhykkeessä. Päivämäärät ilman sulkuja perustuvat vähintään neljään havaintoon, suluissa olevat vain 1-3 havaintoon. Lihavoinnit osoittavat varhaisemman päivämäärän vuosien välisessä vertailussa.
Eläinkunnan tapahtumista voi huomata, että talitiainen alkoi laulaa koko maassa myöhemmin kuin vuotta 2006, syynä oli ehkä kylmä helmikuu 2007. Lämmin maaliskuu lienee saanut variksen rakentamaan pesää, teeren pulputtamaan ja telkän saapumaan suliin selvästi edellistä vuotta aikaisemmin. Etelä- ja Keski-Suomessa (vyöhykkeet A-C) siili ja haarapääsky nähtiin, käsi kukkui ja metsäjänis vaihtoi kesäturkkiin aikaisemmin kuin vuonna 2006. Västäräkki saapui kaikkialle lähes samaan aikaan kuin edellisenäkin vuonna. Tilhi ilmestyi Etelä-Suomeen syksyllä 2007 huomattavasti aikaisemmin kuin syksyllä 2006.
Kasvimaailman osalta Lappi (vyöhyke D) poikkesi Etelä- ja Keski-Suomesta, jossa harmaalepän, leskenlehden, ahomansikan, suomuuraimen, pihlajan ja pihasyreenin kukinnat, mustikan kypsyminen ja karvarouskujen ilmestyminen sekä loppuvuonna haavan ja koivun lehtien putoaminen olivat aikaisempia kuin vuonna 2006. Lapissa vastaavat erot vaihtelivat lajikohtaisesti, mutta useimmat kasvilajit olivat ”jäljessä” vuoden 2006 ”aikataulusta”.
Taulukko 3.Eläin- ja kasvifenologisten tapahtumien keskimääräiset, havaintojen mediaaniarvojen osoittamat alkamispäivät eri osissa Suomea (vyöhykkeet A-D kuvassa 1) vuosina 2006 ja 2007.
Eläinkunnan Vuosi Vyöhyke (ks. Kuva 1)
tapahtuma A B C D
_____________________________________________________________________
Talitiainen lauloi 2006: 14.2 13.2 21.2 9.3
2007: 16.2 26.2 24.2 20.3
Varis kantoi oksaa 2006: 3.4 1.4 6.4 10.4
pesään 2007: 22.3 22.3 23.3 8.4
Teeri pulputti 2006: 15.4 14.4 10.4 22.4
2007: 25.3 24.3 27.3 3.4
Telkkä saapui 2006: 15.4 18.4 18.4 23.4
2007: 27.3 31.3 12.4 20.4
Västäräkki saapui 2006: 15.4 17.4 22.4 27.4
2007 16.4 17.4 23.4 26.4
Sisilisko nähtiin 2006: 30.4 5.5 5.5 9.5
2007: 14.4 18.4 24.5 (7.6)
Sammakko kurnutti 2006: 2.5 4.5 6.5 (9.5)
2007: 15.4 26.4 7.5 22.5
Siili nähtiin keväällä 2006: 8.5 4.5 8.5 (18.5)
2007: 7.5 24.4 27.4 (28.5)
Metsäjänis kesäturkissa 2006: 1.5 13.5 20.5 12.5
keväällä 2007: 26.4 9.5 17.5 14.5
Haarapääsky saapui 2006: 14.5 14.5 19.5 19.5
2007: 9.5 13.5 15.5 18.5
Käki kukkui 2006: 17.5 15.5 23.5 22.5
2007: 12.5 13.5 19.5 28.5
Särki kutemassa 2006: 10.5 11.5 (27.5) (20.5)
2007: 5.5 13.5 29.5 -
Tervapääsky saapui 2006: 22.5 25.5 28.5 (19.5)
2007: 20.5 21.5 19.5 (29.5)
Lahna kutemassa 2006: (22.5) 4.6 (3.6) -
2007: 22.5 31.5 (15.5) -
Tervapääsky nähty 2006: 18.8 21.8 18.8 (27.8)
syksyllä viimeksi 2007: 10.8 30.8 18.8 (23.8)
Haarapääsky nähty 2006: 3.9 10.9 2.9 (27.8)
syksyllä viimeksi 2007: 6.9 5.9 30.8 25.8
Tilhi saapui 2006: 28.10 20.10 4.10 1.10
2007: 15.10 4.10 27.9 4.10
Metsäjänis talviturkissa 2006: 26.11 30.10 29.10 29.10
syksyllä 2007: 19.11 8.11 20.10 18.10
Kasvi- / sienikunnan Vuosi Vyöhyke (ks. Kuva 1)
tapahtuma A B C D
_________________________________________________________________
Harmaalepän kukinnan 2006: 22.4 21.4 30.4 (22.4)
alku 2007: 27.3 28.3 10.4 (10.5)
Leskenlehden 2006: 22.4 24.4 1.5 (4.5)
kukinnan alku 2007: 30.3 1.4 17.4 (14.5)
Valkovuokon 2006: 1.5 4.5 7.5 (4.5)
kukinnan alku 2007: 21.4 28.4 15.5 -
Koivu "hiirenkorvalla" 2006: 4.5 5.5 6.5 9.5
2007: 26.4 4.5 15.5 29.5
Korvasieni 2006: 16.5 12.5 13.5 (12.5)
2007: 16.5 17.5 (20.5) (30.5)
Haavan lehtien 2006: 14.5 23.5 20.5 22.5
puhkeaminen 2007: 22.5 22.5 27.5 5.6
Mustikan kukinnan 2006: 15.5 13.5 24.5 6.6
alku 2007: 17.5 22.5 27.5 5.6
Tuomen kukinnan alku 2006: 16.5 21.5 24.5 4.6
2007: 18.5 19.5 28.5 8.6
Ahomansikan kukinnan 2006: 24.5 28.5 7.6 (15.6)
alku 2007: 20.5 25.5 3.6 (26.6)
Suomuuraimen kukinnan 2006: 6.6 8.6 5.6 2.6
alku 2007: 31.5 30.5 2.6 6.6
Pihlajan kukinnan alku 2006: 5.6 5.6 12.6 11.6
2007: 30.5 2.6 8.6 18.6
Pihasyreenin kukinnan 2006: 6.6 10.6 14.6 (15.6)
alku 2007: 29.5 1.6 9.6 (20.6)
Punaherukan kukinnan 2006: 14.5 20.5 27.5 (20.5)
alku 2007: 15.5 19.5 28.5 (2.6)
Ahomansikat kypsyneet 2006: 28.6 3.7 4.7 -
2007: 2.7 2.7 10.7 (12.8)
Suomuuraimet kypsyneet 2006: 20.7 16.7 16.7 14.7
2007: 15.7 13.7 19.7 22.7
Mustikat kypsyneet 2006: 16.7 17.7 25.7 29.7
2007: 10.7 16.7 21.7 3.8
Punaherukat kypsyneet 2006: 29.7 29.7 2.8 (13.8)
2007: 17.7 28.7 3.8 (18.8)
Karvarousku 2006: 16.9 16.9 2.9 (12.9)
2007: 28.8 1.9 10.8 3.8
Haavan lehtien 2006: 20.10 17.10 10.10 30.9
putoaminen 2007: 8.10 7.10 5.10 30.9
Koivun lehtien putoaminen 2006: 25.10 18.10 13.10 2.10
2007: 7.10 10.10 7.10 30.9
_________________________________________________________________
KIITOS OSALLISTUJILLE!
Aaltonen Mauri, Aartolahti Hannu, Airola Sami, Alatossava Maarit, Auriola Pentti, Autere Yrjö, Elovaara Mauri, Entonen Marketta, Entonen-Sirainen Terhi, Fluuri Petri, Franssila Anna-Maija, Hackman Jussi, Hakanpää Hannu, Halminen Antti, Happo Virpi, Havunen Hannu, Heikkilä Liisa, Hieta Marjatta, Hietala Jussi, Hiltunen Lea, Hiltunen Martti, Hirsto Jarmo, Hirvelä Juhani, Hirvikoski Gösta, Holck Hannu, Huhtala Mauri, Hyvönen Tauno, Hölttö Mallu, Jämsä Iikka, Järnberg Tuula, Karasuo Sirpa ja Roivas Teuvo, Karhe Hannu, Kari Silja-Mari, Karjalainen Eino, Kiho Pekka, Koivu Maija-Liisa, Kolari Juhani, Kolehmainen Orvokki, Komula Kaarina, Korhonen Lauri, Krook Juhani, Kujala Perttu, Kuorikoski Elvi, Käär Kalevi, Könkkölä Pentti, Laakkonen Hannu, Laakso Olli, Laamanen Heikki, Lahti Elina, Lahtinen Pentti, Lammi Leo A., Laurentz Minna, Lausama Maire, Lehtola Jorma, Lehtonen Elina, Lindqvist Markku, Lukkarinen Sirkka, Makkonen Marja, Malkavaara-Kallinen Elina, Markula Sakari, Marttinen Mika, Marttinen Ossi, Marttinen Tuomo, Meriläinen Anna, Merivirta Eija, Miettinen Matti, Mustonen Eero, Mäkineva Jarkko, Mäntylä Kalevi, Neuvonen Ali, Niinimäki Aino, Niinimäki Taina, Nikkinen Anja, Nikkinen Janne, Nylund Katja, Nylund Thor, Närvänen Jorma, Oikarainen Markus, Paananen Unto, Parkkari Markku, Pekkala Seppo, Pelin Eva-Lisa, Pesonen-Prüfrock Eeva, Pitkäsilta Unto, Pohja Markku, Pulliainen Arja, Rainio Sinikka, Rautava Jaakko, Rikberg Ralf, Ruoppila Jukka ja Judén Anne, Saari Pentti J., Saarinen Inkeri, Sainio Venla, Saksa Juhani, Salo Marja, Salo Sirpa, Salonen Eija, Savander Tapani, Sihvola Viljo, Siira Eila, Sipola Heikki, Sipponen Kaarina, Sirkka Liisa, Sjöholm Marja-Leena, Soukkanen Maija-Liisa, Soutukorva Eero, Soutukorva Esko, Soutukorva Jaakko, Särkilahti Elina, Takkinen Osmo, Terhivuo Juhani, Terho Ahti, Tiensuu Kalervo, Tiittanen Veera-Maria, Tikkanen Sulo, Tuomi Ritva, Turoma Olli, Turula Eira, Wahlström Arne, Vierelä Marja-Leena, Virkkula Seija, Virtanen Veera, Wrede Müse, Vuokko Kaarina, Vuorinen Markku, Värriön tutkimusasema, Ylinen Jorma, Ylisirniö Maila, Äyräs Pirkko.
On jälleen vuosi ”vierähtänyt” ja uusi alkanut. Koko maata ajatellen voisi menneestä vuodesta 2007 sanoa, että sen lämpöoloista jäi mieleen vuotta 2006 huomattavasti kylmempi ”sydäntalvi” eli helmikuu sekä vuotta 2006 viileämpi kesäkausi. Nyt käsillä oleva raportti osoittaa, että alueelliset erot niin keskilämpötiloissa kuin fenologisten tapahtumien ajoittumisissakin vaihtelivat suuresti maamme eri osissa. Luontomme moni-ilmeisyys ei näy ainoastaan lajien erilaisuutena vaan myös fenologisten tapahtumien vaihteluna. Ilman koko maan kattavaa, luontoa havainnoivien henkilöiden työpanosta tämän vaihtelun seuranta ei olisi mahdollista. Eläinmuseo osoittaa jälleen parhaat kiitoksensa kaikille Fenologia 2007 -seurantaan osallistuneille. Heidän nimensä löytyvät oheisesta yhteenvetoraportista.
Kevät 2008 on lähestymässä, mutta millaisen kesän ja syksyn se ”tuo tullessaan”? Sitä emme vielä tiedä. Uusien havaintojen tekoon voi kuitenkin jo valmistautua, kukin resurssiensa ja kiinnostuksensa mukaan. Oheiset, vuotta 2008 koskevat havaintolomakkeet tulisi postittaa mahdollisimman pian tämän vuoden lopussa, viimeistään heti vuodenvaihteen jälkeen. Myöhästyneet vastaukset hidastavat yhteenvedon valmistumista tai ne eivät ehdi siihen lainkaan mukaan. Eläinmuseon laatima yhteenveto postitetaan kaikille osallistujille vuoden 2009 helmi-maaliskuun vaihteessa.
Kaikki uudet avustajat - luonnon tapahtumien havainnoimisesta kiinnostuneet - ovat tervetulleita mukaan Fenologia –seurantaan. Jos tunnet henkilöitä, jotka seuraavat luontoa aktiivisesti, niin heidän saamisensa mukaan tutkimukseen olisi erittäin toivottavaa. Korostan kuitenkin sitä, ettei ilmoittautuminen havaintojen tekijäksi velvoita mihinkään. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että pienikin havaintomäärä on lisänä aineistossa. Jokainen toimii oman kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Luonnon havainnoinnin tulee olla myös henkisen minän hoitoa, siis virkistystä antavaa toimintaa!
Ohjeistusta fenologisten havaintojen tekoon on tämän kirjeen liitteenä. Lisätietoa Fenologia –tutkimuksesta on saatavilla internetistä sekä suomeksi http://www.fmnh.helsinki.fi/fenologia että ruotsiksi http://www.fmnh.helsinki.fi/fenologi .
Eläinmuseon kotisivuilta löydät HATIKKA -nimisen ” luontopäiväkirjan”, jota voit halutessasi käyttää kaikenlaisten, myös ulkomailla tehtyjen luontohavaintojen, ilmoittamiseen.
Toivotan Eläinmuseon puolesta kaikille luontoelämyksellistä vuotta 2008.
Juhani Terhivuo
Dos., Eläinmuseo
Fenologiset havainnot kertovat vuoden kulkuun liittyvien eläin- ja kasvimaailman tapahtumien ajoittumisista maamme eri osissa. Samankin tapahtuman vuosittaiset vaihtelut voivat olla huomattavia. Kuitenkin vasta yli vuosikymmenten ulottuvat havaintosarjat pystyvät paljastamaan pitkäaikaisia muutoksia. Näin ilmaston lämpenemisen aikakautena fenologiset havaintosarjat ovat tärkeää tutkimusaineistoa. Tuskinpa ne, jotka jo 1800 –luvun puolivälissä alkoivat järjestelmällisesti merkitä muistiin fenologisia tapahtumia, osasivat arvata havaintojensa arvon 2000-luvulla.
Fenologisten havaintojen tekemisessä on tärkeää, että ne tehdään samojen yhteisten periaatteiden mukaisesti. Alla on lyhyt yhteenveto tärkeimmistä periaatteista.