Talvilintulaskennat

Talvilintulaskennoissa selvitetään talvilinnuston levinneisyys ja runsaus eri elinympäristöissä eri osissa maatamme sekä linnuston muutokset talven aikana, talvesta toiseen ja pitkällä aikavälillä. Laskennoista saadaan lisäksi tietoa lintujen talvikuolleisuudesta, vaelluslintujen liikkeistä ja muuttolintujen jäämisestä talvehtimaan Suomeen.

• Ohjeet:
  • Laskentaohjeet (päivitetty 10/2007)
  • Paperilomakkeen täyttöohje
  • Hatikka-lomakkeen käyttöohje
    • Kirjaudu Hatikkaan talvilintulomakkeelle
• Tuloksia:
  • Lukumäärätiedot ja lajikartat vuodesta 1956 asti
• Linnut-lehdessä julkaistuja artikkeleita

• Kirje laskijoille: Talven 2009/2010 reittilaskennat (PDF)

Talvilintulaskennan perusteita

1950-luvun puolivälissä aloitetut talvilintulaskennat ovat paljastaneet, että talvilinnustomme on merkittävästi muuttunut viime vuosikymmeninä. Menestyneitä lajeja on ollut enemmän kuin taantuneita. Noin puolet yleisimmistä 100 talvilinnustamme on runsastunut ja kolmasosa on taantunut – suhteellisen harvojen lajien kanta on pysynyt ennallaan. Kehitykseen ovat vaikuttaneet ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten muutokset lintujen talvisessa ravinnonsaannissa, elinpaikkojen määrissä, suojelussa ja metsästyksessä. Myös talvi-ilmaston pitkäaikaismuutokset muuttavat linnustoa – erityisesti lähitulevaisuudessa, jolloin talvilämpötilojen on ennustettu nousevan suuresti kasvihuoneilmiön voimistuessa.

Laskennassa kirjataan kaikki havaitut linnut 5–15 km pitkältä vakioreitiltä, jonka yksi tai useampi lintuharrastaja kulkee. Talvina 1957–2007 laskentoja on tehty kaikkiaan 3670 reitillä; viime talvina on saatu tulokset noin 500 reitiltä. Retki kestää tavallisesti yhden talvipäivän valoisan ajan, mutta voi olla lyhempikin. Uusia reittejä suunniteltaessa on parasta varmistaa seudun muilta lintuharrastajilta tai Eläinmuseosta, ettei reitti osu päällekkäin entisten kanssa. Vanhojen, aiemmin hylättyjen reittien uudelleen laskeminen on myös erittäin suotavaa. Reitistä toimitetaan kartta Eläinmuseon arkistoon.

Laskijalta edellytetään talvilintujen tuntemus, äänet mukaan lukien. Laskenta tehdään samalla tavoin vuodesta toiseen: syyslaskenta 1.–14.11., talvilaskenta 25.12.–7.1. ja kevätlaskenta 21.2.–6.3. Reitiltä arvioidaan kahdeksalla eri maastotyypillä kuljetun matkan pituus. Havaitut linnut kirjataan biotoopeittain: kaatopaikka, kaupunkiasutus, maaseutuasutus, pelto, metsä, hakkuuaukea, ruovikko tai rantapensaikko ja muu.